Kauan ennen kuin tänne synnyit
sinut tunsi jo Jumala
oli päiväsi pilvisinkin
Hänen tiedossansa
joka ainoa päiväsi jo ennen syntymääsi
olet kuva rakkaudesta
Luojan kaunein ajatus

 Ajatuksista Luojan synnyit
tarkoituksen sait elämään
joka hetkesi Hän on luonut
tuntee myös matkan pään
Hän on kaikessa kanssasi
ja kantaa taakkojasi
olet ihme, taivaan lapsi
Luojan kaunein ajatus

 

... Tässä minä istun sohvalla. Yksin. Tai en yksin, olethan sinä siellä, jossakin syvällä suojaavan vatsanahan alla. Isi (Voinko sanoa isi? Mitä jos se haluaa olla isä, iskä tai jotain muuta?) on poissa kotoa. Tulee huomenna illalla. Vielä sinun olemassaolostasi ei tiedä kukaan muu kuin sinä, minä ja Taivaan Isä. Siskopuolikin on poissa kotoa. Sisko. Minä en halua kuulla puolikkaista, haluan, että te olette tiivis perhe!

Minua varmaan pitäisi pelottaa kertoa isällesi, ethän sinä ole suunniteltu lapsi... Mutta se minua ei jostain syystä pelota. Odotan vaan kovasti, että pääsen kertomaan, jakamaan salaisuuden. Minä en ole hyvä pitämään salaisuuksia, en todellakaan! Sydän pamppailee ja vatsaa vääntää, kun tiedän, etten pääse kertomaan yli vuorokauteen. Siihen saakka sinä olet minun pieni salaisuuteni.

Menen tänään syömään mummin ja vaarin ja siskosi kanssa. Miten osaan käyttäytyä niinkuin mitään kummallista ei olisi tapahtumassa? Miten illalla ystäväporukan luona torjun kuohuviinin? Täytyy varmaan ajaa paikalle... Haluaisin muiden (kuin isin ja siskon) tietävän sinusta vasta, kun olen ihan varma, että olet siellä. Kun olen kuullut sydämesi sykkeen ja nähnyt pienen kehosi tietokoneruudulla. Miten minä, maailman kärsimättömin ihminen, jaksan muka odottaa siihen saakka?

Sinun takiasi kestän mitä tahansa. Sinä olet maailman odotetuin lapsi minun puoleltani ainakin! Siskon syntymän jälkeen me yritimme siskon isän kanssa tehdä siskosta isosiskoa monta vuotta. Minussa oli vikaa. Itkin paljon. Minä en uskonut että enää saisin sinua. Sinun isäsi minä olen tuntenut vasta vähän reilut puoli vuotta, emmekä ole yrittäneet laisinkaan. Ja silti sinä olet siellä! Sinä olet ihme, Luojan kaunein ajatus!

Minun kroppani on ollut niin sekaisin, että kun menkat jäivät tulematta, en pitänyt sitä merkkinä mistään. Viikon päästä sitten tein kyllä raskaustestin. Se oli negatiivinen ja toi mieleen ne monet testit, joihin olin joutunut aikanaan pettymään. Nyt se ei kuitenkaan musertanut minua millään tapaa. Olen muuten onnellinen elämässäni, isäsi ja siskosi kanssa meillä on ihana pikku perhe! Muutamaa päivää myöhemmin aloin voida pahoin aamuisin. Tein uuden testin, sen tulos oli vähän epäselvä, mutta seuraavana aamuna aamupissasta otettu testi näytti ihan puhdasta negaa, joten päättelin kropan tehneen minulle taas kepposet, niinkuin niin monta kertaa aiemmin! "Aamupahoinvoinnille"kin keksin selityksen... olin alkanut syödä uusia vitamiineja sillä viikolla ja ne alkoivat etoa. (Aika lailla samaan tapaan tosin, kuin rautatabletit siskoasi odottaessa...) Se oli sillä selvä siis. Aloin odotella kuukautisia kylään.

Viime viikonlopusta saakka minulla on iltaisin noussut kuume ja minua on paleltanut vietävästi. Isi taisi kysyä joku viikko aiemmin, että ootko siä kipeä, kun oot ihan kuuma. Minä en silloin huomannut mitään. Töissä kaataessa sunnuntaina viiniä kannuun, se haisi minusta ihan sairaalalta ja jotkut hajut käyvät aika vahvasti nenään ja saattavat tehdä pahan olon. Kun eilen illalla laskin yhteen 1 + 1, olin sittenkin varma, että olen raskaana! Varsinkin, kun lueskelin netistä oireita ja totsein, että minulla on ne kaikki! Kun jossain palstalla vielä sanottiin, että alkuraskaudesta nännipihaan ilmestyy nystyröitä ja menin peilin eteen ja totesin että jösses, niitä todella on, niin en enää uskonut että oma mielikuvitukseni pystyisi loihtimaan kaikkia näitä oireita!

Päätin siis hakea aamulla apteekista testin. Kymmentä yli yhdeksän olin jo apteekin pihassa, mutta eiväthän nuo perhanat avanneet ovia kuin vasta kymmeneltä. Otin halvimman mallin, koska pieni ääni takaraivossa sanoi, että et sinä voi olla raskaana, sellaisia ihmeitä ei tapahdu. Jälkeenpäin ajateltuna olisi pitänyt ottaa se digitaalinen, joka olisi kertonut, koska sinä sinne olet kiinnittynyt! Nythän on jo kuukautiskierron 55 päivä, mutta vielä 12 päivää sitten et antanut merkkiä itsestäsi tikkuun... Minulla ei siis ole aavistustakaan, minkä ikäinen sinä olet! Täytyy varmaan huomenna hankkia sellainen luxus-malli!

Kävi miten kävi, minä rakastan sinua! Meillä on jännät hetket edessämme, pysy kyydissä, kulta!

<3 äiti